Martta Niittynen, Estonian University of Life Sciences, 2018.
https://dspace.emu.ee/server/api/core/bitstreams/76c0580a-fdc6-4868-8e5e-62749eedbd0e/content
Rabbits are common pets in many European countries, but there are not many
surveys conducted about their housing and welfare. In Finland, rabbits are increasing in
popularity as pets. However, the country legislation regarding the housing and welfare offers
only minimum standards and the knowledge of the owners may be inadequate to provide
their pet rabbits a good quality of life. The aim of this study was to find out the structure of
Finnish pet rabbit population (age, breed, neutering status), their housing conditions, basic
care and handling, behaviour, and diet of rabbits. Finnish pet rabbits seem to live in cages
that are suitable for rabbits when comparing to common guidelines and legislation. Owners
seem to be well aware of the dietary requirements of rabbits and only a minority of owners
were feeding muesli or pellets ad libitum. Hay was always available in most cases, which
indicates that owners understand the importance of hay in a rabbit’s diet. Most of the rabbits
were living with a companion rabbit, but 31.9% were living alone. The lack of hiding places
in a cage, neutering and sex (females > males) seemed to have an association to aggressive
behaviour of rabbits. The higher number of rabbits in a household had an association to lower
aggressiveness. Most of the owners did spend time with their rabbit daily, but the hours spent
with the animal per day was higher during the weekends. The majority of the rabbits had a
chance to move freely outside the cage every day, with the average time being 12.3 hours per
day.
_________________________________________________
Lemmikkikanien tavallisimmat terveysongelmat ja terveyskartoitus Suomessa.
https://helda.helsinki.fi/items/ff63ae6c-32c8-4d9d-b0b1-67806867ccd0
TIIVISTELMÄ
Maailmalla lemmikkikanien terveyttä, elinympäristöä ja hyvinvointia on kartoitettu omistajille suunnattujen kyselylomakkeiden avulla. Vastaavanlaista mittavaa terveyskartoitusta ei ole aiemmin tehty Suomessa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lemmikkikanien terveyttä ja hyvinvointia Suomessa omistajille suunnatun esitietolomakkeen avulla. Tutkimusosuuden tavoitteena oli esitellä suomalaista lemmikkikanipopulaatiota, omistajien käsityksiä kanien terveydestä ja hyvinvoinnista, kanien eläinlääkärikäyntejä ja lääkityksiä. Tuloksia arvioitiin kirjallisuuden ja aiempien terveyskartoitusten pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli esitellä aiempia terveyskartoituksia sekä kuvata näiden kartoitusten, kirjallisuuden ja tämän työn tutkimusosuuden pohjalta tavallisimpia lemmikkikanien sairauksia ja lääkityksiä. Tutkielma suoritettiin osana Suomen lemmikkikanien terveystutkimusprojektia. Esitietolomake tehtiin alun perin eläinlääkäri Johanna Mäkitaipaleen väitöskirjatyötä varten, ja lomake julkaistiin ensin paperiversiona ja sitten e-lomakkeena internetissä. Vuoden 2012 toukokuun ja 2016 elokuun välillä esitietolomakkeeseen saatiin 1034 vastausta, joista 1030 otettiin mukaan tutkimukseen. Kanien perustietoja sekä terveyttä koskevat vastaukset analysoitiin Microsoft Exceltaulukkolaskentaohjelmassa, ja tulokset esitettiin kuvailevan statistiikan avulla. Tutkimukseen valikoituneista kaneista 45,8 % oli naaraita ja 54,2 % uroksia. Naaraista 22,8 % oli steriloitu ja 24,0 % oli saanut poikasia. Uroksista 55,9 % oli kastroitu. Kanien keski-ikä oli 3,0 vuotta. Suurin piirtein yhtä suuret osuudet kaneista elivät yhden, kahden tai tätä useamman kanin taloudessa. Suurin osa vastaajista (68,9 %) ilmoitti kanin ruumiinkunnon olleen sopiva, ja enemmistö vastaajista piti kanin terveydentilaa vastaushetkellä erinomaisena (47,0 %) tai hyvänä (46,8 %). Kaneista 24,8 %:lla oli vastaushetkellä terveysongelmia, joista yleisimpiä olivat ruuansulatuskanavan, hengitysteiden ja ihon ongelmat. Eläinlääkärin vastaanotolla elämänsä aikana vähintään kerran hoidettujen kanien osuus oli 59,7 %. Yleisimpiä syitä eläinlääkärikäynteihin olivat ruuansulatuskanavan, ihon ja hampaiden ongelmat. Esitietolomakkeessa kuvatuista oireista yleisimpiä olivat löysä uloste (49,7 %), aivastelu (36,2 %) ja ruokahaluttomuus (33,0 %). Kaneista 53,4 % oli saanut elämänsä aikana lääkityksiä, joista yleisimpiä olivat tulehduskipulääkkeet, mikrobilääkkeet ja loislääkkeet. Tutkielman tulokset kuvailivat suomalaista lemmikkikanipopulaatiota ja omistajien näkemyksiä kanien terveydestä. Suurin osa omistajista piti kaninsa terveydentilaa erinomaisena tai hyvänä. Terveys- ja hyvinvointiongelmia saattaa kuitenkin esiintyä raportoitua laajemmin, koska sairauden oireita oli esiintynyt kohtalaisen paljon verrattuna raportoituihin terveysongelmiin ja eläinlääkärikäynteihin. Omistajien suhtautuminen terveysongelmiin vaihtelee, sillä ongelmia raportoitiin myös kaneilla, joiden terveydentilaa omistaja piti joko erinomaisena tai hyvänä. Koska saaliseläiminä kanit pyrkivät peittämään oireitaan, on eläinlääkäreiden tärkeä valistaa omistajia kanien erityispiirteistä, jotta voidaan edistää lemmikkikanien hyvinvointia ja taata terveysongelmien asianmukainen hoito.